Kuinka ollakaan, palasin hautausmaalle vielä uudestaan samalla viikolla, tällä kertaa kätköilyharrastukseni tiimoilta. Mukanani oli tyttäreni, joka päätään puistellen ihmetteli, missä kaikkialla viettääkään kesälomaansa, mutta totesi kuitenkin, että hautausmaalla on rauhallista, vaikka on ihan vilkkaasti liikennöidyn tien varrella. Ja kaunista, niinpä innostuin räpsimään kuvia, joista alla muutama.
G. A. Petreliuksen hauta takaapäin. Felix Nylundin veistos.
Tuolit vieraita varten?
Kauniita yksityiskohtia.
Antiikin vaikutusta.
Tuntemattoman tekijän enkeli. Sama enkeli koristaa myös Riikka Kaistin ja Martti Puhakan hautausmaakirjan etukantta.
Tämä lintu on viime kesältä, mutta eiköhän se vielä vartioi tolppaansa. Näitä tolppia on enemmänkin, ja osa niistä on "katkaistu". Turun hautausmaalla saa käsityksen noin 200 vuoden hautakivityyleistä ja muotisuuntauksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti