Meidän Pontus

Meille tuli koira

Kuvassa näkyy meidän Pontus, hurmaava koirateini. Pontuksen emä on havannankoira ja isä kääpiösnautseri. Pontus on syntynyt huhtikuussa 2013, joten tämän vuoden huhtikuussa juhlitaan jo 2-vuotissynttäreitä. Koiran iässä Pontus alkaa pikkuhiljaa olla jo nuori aikuinen.

Pontus vartioi vakiopaikallaan, etutassut käsinojalla ja takapuoli selkänojalla.

Perheemme naiset olivat jo pitkään haaveilleet koirasta, itse asiassa tyttäreni ei muusta enää haaveillutkaan. Ja ajattelin, ettei koiran pitäminen voi olla niin ylivoimaista, ettemmekö me siitä selviäisi. Niinpä sitten lähdimme myynti-ilmoituksen innoittamina matkaan kohti Espoota. Olin soittanut etukäteen kasvattajalle, ja hän varasi meille pennun. Pentueessa oli vielä muitakin vapaita pentuja, mutta me päädyimme Pontukseen. Pontus oli pentueensa isoin ja pontevin (siitä nimi) pentu, ja tuntui siksi turvallisimmalta valinnalta meidän aloittelijoiden käsiin pienempiin sisaruksiinsa verrattuna. Meillä on ollut onni myötä, hyvin on mennyt. Mutta nyt ostaisin koiran "oikealta" kasvattajalta, enkä menisi ihan vaan myynti-ilmoituksen perään. Olisi kiva, jos kasvattaja pitäisi yhteyttä ja voisimme tavata pentueen muita koiria joskus. Mutta niin tai näin, meillä on käynyt erinomaisen hyvä tuuri ja Pontus on juuri oikea koira meidän perheeseen.

Pontus Ruskiksen luontopolulla, hihnassa of course.

Myös perheemme miehet ovat heltyneet, mutta koiran ulkoiluttaminen on pääasiassa minun harteillani. Olen todennut, etteivät muut tiedä, mitä menettävät, kun antavat minun hoitaa lenkkeilyn. On ihanaa, kun on "pakko" mennä ulos, säästä ja lämpötilasta riippumatta. Koirilla on terveysvaikutus, ihan selvästi. Fyysinen terveysvaikutus tulee lenkkeilystä ja ulkoilusta, mutta psyykkistäkään puolta ei tule aliarvioida. Pontuksen korvaan voimme vuorollamme vuodattaa salaisuudet, joita emme muille kerro. Pontus on lojaali, se ei kerro kuulemiaan juttuja eteenpäin. Ennen kaikkea ajattelin perheemme lapsia, murrosiän kynnyksellä on hyvä, että on joku, jolle voi kertoa juttunsa, jos ei meille aikuisille halua kertoa kaikkea.

Pontus