Peruskestävyyttä harjoittamassa, napit korvilla. Tunnin listasta jäi viimeinen biisi kuulematta.
Tajusin tällä lenkillä, että olin viimeksi laskenut väärin. En ollut juossut kahdeksaa kilometriä, vaan yhden kierroksen vähemmän eli reilut kuusi kilometriä. Mikä kuulostaakin paremmalta vauhdilta, kun on tarkoitus harjoittaa peruskestävyyttä ottaen vielä huomioon sen, etten ole mikään maratoonari. Tällä kertaa juoksin vielä hitaammin, pituutta tuli arviolta vajaat kuusi kilometriä, tosin aikaakin kului vähän vähemmän. Juoksin koko matkan, eli reipas kävelyvauhti ja hidas juoksuvauhti ovat samoissa lukemissa, eikö?
 |
| Lenkkipolun varrella kasvaa iso sieni. |
Runosmäkiseura mainostaa nettisivuillaan vesitornin olevan näkemisen arvoinen kohde Runosmäessä, ja onhan se ainakin aika massiivinen ja näkyy kauas. Ja se sijaitsee sopivasti lenkkipolkuni varrella. Runosmäessä parasta eivät ole nähtävyydet, vaan loistavat lenkkimaastot ja liikuntamahdollisuudet. Muutaman kilometrin säteellä on jäähalli, kuplahalli futaajille, tennishalli, uimahalli ja jousiammuntarata. Talvisin Nunnavuoreen tehdään latu, jos olosuhteet sen vain sallivat. Hyvinä lumitalvina Nunnavuoresta pääsee suksilla Pomponrahkalle asti, mutta tällaisia talvia ei näillä leveysasteilla ole usein. Runosmäen keskellä on Nunnavuoren liikuntahalli, jota tosin Runosmäen koulun opettajat kieltäytyivät käyttämästä, mutta muuten halli on käytössä. Mutta ymmärrän hyvin, jotkut opettajat saivat oireita liikuntahallissa, ja on eri asia olla hallissa useamman tunnin joka päivä kuin käydä hallissa kerran viikossa harkoissa. Mutta ainakin siis periaatteessa on liikuntahalli. Hallia on myös korjattu, joten ehkä kosteusongelmistakin on päästy.
Läheinen metsä on myös tärkeä. Koiran kanssa menen useimmiten lenkille metsään. Lapsuuden kotini oli metsän lähellä, ja metsän lähellä asun taas, pystyisinköhän edes asumaan keskustassa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti